Koulut » Kiertokoulut ja kinkerit

Kiertokoulu Miedon talossa. Opettajana Siiri Havunen. Kuva: Lahja Yli-Korhonen.
(Eturivissä oikealta Aini Niemelä, kolmas Sylvi Saarikoski, kuudes Vieno Viljanmaa, Miedon tytöt, Sisko Piipari, Signe Koski-Havunen, Lahja Koski ja vasemmalla Alli Peltopiri. Keskirivissä Veikko Koskinen, Veikko Piipari, kolmas vasemmalta Hannu Välinen ja toinen vasemmalta Veikko Peltopiri. Takarivissä oikealta Talvitien tytär, Helvi Antila, Helvi Ikkelä-Koski, Laina Mieto, jonka edessä Oiva Talvitie. Opettajan vieressä Valma Setälä ja Lilja Ala-Havunen.)

Opiskelun varhaiset vaiheet

Lukutaidon alkeita ryhdyttiin kirkon toimesta opettamaan jo 1600-luvulla. Opettajina toimivat usein lukkarit, josta syntyi nimitys ”lukkarinkoulu”. Sitä kävivät ne, joita ei oltu pystytty opastamaan aakkosten tai kirjoituksen ymmärtämisessä. Luku- ja kirjoitustaitoisista palkattiin avustamaan lukkaria kylille.

Kirkonkokouksessa vuonna 1806 ilmoitettiin torppari Erkki Kosken antaneen opetusta Kauhajoenkylän lapsille lukkarinkoulun ohella. Koski oli ollut mukana kirkolliskokouksessa ja pastori Mellenius todisti, että Koski oli 60-vuotias, osasi tavata ja puhtaasti lukea sekä sisältä että ulkoa, oli elämässään nuhteeton, rehellinen ja hyvämaineinen mies. Koski lupasi tuolloin vuonna 1806 jatkaa opetusta, mikäli aikaa riittää.¹

Jo 1800-luvun alussa oli kansan piirissä henkilöitä, jotka olivat perehtyneet kirjoitettuun tekstiin paremminkin, sillä esimerkiksi Mikko Juhonpoika Pukkilalla oli vuonna 1808 Raamattu, Raamatun historia, kolme virsikirjaa, kolme katekismusta sekä suomenkielinen lakikirja. Noihin aikoihin Raamatun omistaminen oli sen arvoista, että se merkittiin kirkonkirjoihin. Lautamies Tuomas Havunen omisti samoihin aikoihin Raamatun, Kauniin uskonpeilin ja ruotsinkielisen lakikirjan.²

On kerrottu, että Yli-Kosken talon ja sen torpparien lapset osasivat kaikki lukea hyvin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.³

Kinkerit

Kinkereillä tutkittiin vuosittain uskonasioiden tuntemuksen lisäksi aikuisten lukutaitoa. Vuonna 1852 silloiset kinkeripiirit jaettiin 15 kinkerikunnaksi. Laurunen kuului Kokon kinkerikuntaan, ja Koski, Pukkila ja Havunen kuuluivat Pukkilan kinkerikuntaan.⁴

Kinkerit olivat 1900-luvulla paitsi opetus- ja kuulustelutilaisuuksia, ne olivat myös kyläläisten kokoontumisia, joissa vaihdettiin kuulumisia. Kukin talo piti kinkereitä vuoron perään. Kinkereillä tarjottiin ruoka, johon kuului usein klimppisoppa ja sallatti sekä kahvit nisun ja kakun kera. Kinkereitä pidettiin edelleen 1900-luvulla, ja ne jatkuvat edelleen iltatilaisuuksina.⁵

Kiertokoulut

Kiertokoulut aloitettiin 1853 ja ne toimivat pitkään kansakoulun rinnalla ja siihen valmistavana kouluna.⁶ 1850-luvulla Kirkonkylän piirissä opettajana toimi Pekka Antinpoika Mänty.

Kiertokoulun opettajien rinnalla toimi useita lastenopettajia, joista Käälyn Hilma mainitaan monissa alueen muistelmissa. Kiertokoulun opettajana 1900-luvun puolella on toiminut Alma Kestilä Nummikosken kylästä, joka opetti muun muassa vuoden 1914 keväällä Latva-Kosken talossa.

Latva-Koskella oli suuri tupa, jossa oli pitkiä, kaksimertrisiä pulpetteja. Isäntäväki asui tuvassa, ja koulun jälkeen pulpetit laitettiin seinän viereen. Opettaja asui peräkamarissa. Latva-Kosket saivat vuokraa siitä, että he antoivat pitää tuvassaan koulua.⁷

Kiertokoulun opettajina on mainittu myös Lyydia Mattila (o.s. Rauska) ja helsinkiläinen neiti Hilda Raatikainen.⁸

Jaakko Jyräkoski ja Aini Ratus ovat kertoneet, että myös Yli-Havusella, Ala-Havusella ja Latva-Pukkilassa pidettiin kiertokoulua.⁹ Miedon talossa pidettiin kiertokoulua 1930-luvulla.¹⁰

Albertiina Rinta-Koski (o.s. Ala-Havunen) toimi kiertokoulupiirien järjestelijänä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.¹¹

¹ Liakka 1934, 462–464; Ruismäki 1987, 364–675.
² Ruismäki 1987, 371.
³ KKL 28.10.1937.
⁴ Ruismäki 1987, 671.
⁵ Aila Rintamäen haastattelu 2003.
⁶ Ruismäki 1987, 670–675.
⁷ Aini Ratuksen haastattelu 9.3.1992.
⁸ Aila Rintamäen haastattelu 2003; Nikolai Latva-Pukkilan haastattelu Kauhajoen historiaa varten.
⁹ Jaakko Jyräkosken haastattelu 1994.
¹⁰ Lahja Yli-Korhosen haastattelu 2002.
¹¹ Aila Rintamäen haastattelu 2003.