Koulut » Kosken koulu
Koskenkylän kansakoulu perustettiin Havuskylän puolelle vuonna 1908. Kuva: Kalevi Havunen.
Koskenkylän koulu
Kosken koulun rakentamisesta päätettiin vuonna 1906. Kosken koulu oli ensimmäinen vuonna 1900 tehdyn piirijaon mukainen koulu. Opetuksen suunniteltiin alkavan seuraavana vuonna, aluksi vuokratiloissa. Kunnan ensimmäinen kansakoulu oli aloittanut toimintansa kirkonkylässä 1882.
Koskenkylään alettiin puuhata omaa koulurakennusta, ja sopivan tontin löytäminen oli vaikeaa. Koulu oli tarkoitus rakentaa Koskenkylään, mutta sopivaa tonttia ei ollut löytynyt. Koulu rakennettiin Havuskylän puolelle aivan Kauhajoenkylän ja Hyypänkylän rajalle. Tontti oli ostettu Sakari ja Albertiina Havuselta.1
Koulun ensimmäisen johtokunnan muodostivat Jaakko Yli-Havunen, Sakari Havunen, Nestori Sivu, Juho Hirvelä, Sameli Jyränen ja Albinus Laine.
Koulu aloitti toimintansa elokuun 24.päivä vuonna 1908. Koulurakennus ei ollut tuolloin vielä valmis, mutta koulu saatiin ainakin osittain käyntiin.
Koulunsa aloitti ensimmäisenä syksynä vain 34 oppilasta, vaikka piirin kouluikäisten määrä oli noin 150 lasta. Alkuvaiheessa ei ollut vielä yleistä oppivelvollisuutta, ja koulua käytiin enintään neljä vuotta. Osa lapsista kävi Kirkonkylän koulua, tyytyi kotiopetukseen tai kiertokouluun. Koulumatka, vaatteet, jalkineet ja kouluruokailu muodostuivat monen lapsen koulunkäynnin esteeksi. 1910-luvulla Kosken koulun oppilasmäärä nousi sitten jo yli 50:n.2
Koulurakennuksen lisäksi tarvittiin myös muita tarvikkeita. Koulukirjojen hankinta koitui hankalaksi, sillä koulun alkaessa joka kolmannelle oppilaalle anottiin oppikirjoja koulun johtokunnalta. Anomuksista hyväksyttiin vain kolme, sillä kunnalla ei ollut vielä tuolloin tietoa avustuksista.3
Koulun alkuaikoina ei ollut järjestettyä kouluruokailua, vaan lapsilla piti olla eväät mukana.4 Kosken koulu sai vuonna 1937 oman keittolan, ja siitä lähtien lapset saivat koulusta keiton, mutta maito ja leipä piti edelleen tuoda kotoa. Keittolatila toimi monessa tarkoituksessa, sillä se toimi myös veisto- ja voimistelusalina.
Koulunkäyntiä ei alkuaikoina arvostettu, ja monet vanhemmat olivat sitä mieltä, että koulunkäynti ei ole oikeaa työtä. Esimerkiksi Korven Fiialla oli tapana sanoa, että laiskaksi siellä vaan oppii. Koulun jälkeen lasten piti tehdä työtä, pestä pyykkiä ja leipoa.5 Kauppias Iivari Kosken kerrotaan olleen tuohon aikaan harvinainen poikkeus muista isistä, sillä hän halusi lastensa menevän kouluun.
Kosken koulu 1910-luvun puolivälissä. Eturivissä vasemmalla Wäinö Yli-Havunen, keskellä Uuden-Heikkilän Artturi, toisessa rivissä vasemmalla Hilda Yli-Havunen ja oikealla Koivumäen Mari. Takarivissä keskellä Jaakko Jyräkoski. Opettajina Jenny Valanne ja Salomon Sievi. Kuva: Kerttu Sievi
Kölöperien kaitsentaa
Koskenkylän koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin opettajaseminaarin käynyt Jenny Valanne (aik. Waldeman 1879–1958). Jenny oli lukkari-urkurin tytär kirkolta, ja hän kävi pyörällä Kosken koululla. Vuoden 1912 Suupohjan Kaiku kertoo, että hänen palkakseen määrättiin sama, mikä oli muidenkin sivukylien koulujen opettajilla. Poikien käsityönopetusta antoi koulun alkuaikoina Jaakko Niemenmaa.6
Kauhajokelaisista oli valmistunut Jyväskylän ja Rauman opettajaseminaareista vuosien 1863–1918 välisenä aikana yhteensä seitsemän opettajaa. Jenny Valanne oli heistä ainoa nainen.7 Hän toimi koulun opettajana vuoteen 1933 saakka.
Jaakko Jyräkoski on kertonut Jennystä seuraavaa:
Jenny oli kova ajamahan sitte pihalle, talavipakkaasella tahrottu aina oikeen tärkiää menne sinne. Välihin mentihin sitte jokijäälle ja ei sinne kuulunu sitte kellonsoitto, soli sitte pahana kun myöhästyy tunnilta. Kyllä se välihin lujillaki oli (kurin pidossa), niitä oli kyllä sellaasia isoja kölöperiä siinä.8
Ensimmäisiä kouluja perustettaessa pidettiin yleisenä periaatteena miesopettajan hankkimista. Koulu tarvitsi johtajan ja talollisten keskuudessa yleinen käsitys oli, että hänen olisi oltava mies. Jenny Valanne oli poikkeuksellinen koulun johtaja, sillä hän oli nainen.9
Kosken koulun entiset oppilaat ovat kertoneet, että Jenny joutui lasten kanssa vaikeuksiin. Jenny oli hieman arka ja eikä hän saanut lapsia hillittyä. Havusen Yrjö on kertonut, että kerran eräs poika tappeli Jennyn kanssa niin, että Jennyn silmälasit meni rikki.10 Jyräkosken Hilda on kertonut, että:
Kyllä se Jenny niiren kans monta kertaa siä itkiki … essunki repii joku poika kerran sen päältä, en minä tiä sitte mitä varte...11
Koulun apuopettajana toimi Siiri Havunen, joka valmistui myöhemmin opettajaksi. Käsityönopettajana toimi useita eri henkilöitä, esimerkiksi Niemenmaan Jaakko, Sievin Salomon ja Ikkeläkosken Yrjö.
Opettaja Jenny Valanteella oli myös lehmiä. Kuva: Jorma Lehtimäki
Jenny oli pitkään koulun ainoa opettaja, eikä suuren lapsijoukon kaitseminen ollut helppoa, varsinkin kun lapset olivat hyvin eri-ikäisiä. Opetettavana oli yhtä aikaa neljäkin luokkaa. Puolet luokasta teki tehtäviään hiljaa, ja puolet piti pränkköö-tuntia eli opiskelu tapahtui ääneen.12
Jenny osasi olla tiukka opettaja ja noudatti tarkoin opettajille annettuja ohjeita. Havusen Yrjö on kertonut, että 1920-luvun alussa Pukkilan koulun oppilaat pääsivät koulusta aiemmin kuin Kosken koulun oppilaat.13 Jenny pisti häiriköt nurkkaan. Wäinö Yli-Havunen kirjasi päiväkirjaansa vuosina 1913 ja 1914:
9.4.1913, Laineen Huuko sai olla nurkas kolome tuntia, ja olis saanu olla siellä aamuhun asti, jos ei olisi pyytänyt anteeksi.
18.4.1913, Uurentaloon Artturi ja Jyrän Jaska oli nurkassa ja samana päivänä Artturi siirrettiin etupenkkihin, minä kenasin jo toises etupenkis.
12.5.1914, Fanny Havunen oli nurkas, kun ei laulanu asteikkoa.14
Heikki Sorsa oli myös muutaman vuoden ajan Koskenkylässä opettajana. Jaakko Jyräkoski on kertonut hänestä seuraavaa:
Se oli kiukkuunen opettaja, se oli kaks vuotta vaan täällä. Kyllä sai peljätä sitte sitä jos se karttakepillä huitaasi, jäi laiskoolle jos ei mitäää osannu… Mitä se ny sitte mukuloota paukauttanu, muuta siihen pulpettihin, pelijätteli. Mutta kyllä se sai oppimahanki…15
Kosken koululla pelattiin välituntisin pallopelejä. Kuva: Juupaluoma.
Koulu 1930-luvun lopulla
Vuonna 1937 Kosken koululle tulivat opettajiksi Rautiot, jotka on muistettu kovan kurin pitäjinä. He järjestivät lapsille monipuolista ohjelmaa. Koululla harjoiteltiin näytelmiä ja ainakin kerran järjestettiin myös voimistelunäytös. Aila Rintamäki on kertonut, että opettaja Rautio vei lapset elokuviin katsomaan Helmikuun manifestia.
Raution aikaan tehtiin kouluretkiä kuorma-autolla. Kuorma-auton lavalle nostettiin lankkuja ja sillä matkattiin esimerkiksi Ilmajoelle. Ilmajoen retken teemana oli Nuijasota ja lapset tutustuivat Ilkan patsaaseen ja Santavuoreen. Entiset oppilaat muistavat Matti Raution hyvin isänmaallisena opettajana.16
Kosken koulussa toimi Toivonliitto, lasten raittiusyhdistys ja koululle tilattiin Koitto-lehteä. Raittiuslupausta ei kuitenkaan tehty, sillä opettaja sanoi, että joku saattaisi joutua myöhemmin kiusaukseen eikä lupauksia saa rikkoa.17
Vuonna 1934 koulua remontoitiin, ja koulua pidettiin naapurissa olevassa Koski-Havusen tuvassa. Koulua remontoitiin, sillä vuonna 1935 oli tarkoitus aloittaa alakoulu.18
Kosken koulua kävi 1930-luvun lopulla myöhemmin yleisradion pääjohtajana tunnettu Sakari Kiuru.19
Koululiikuntaan kiinnitettiin 1930- ja 1940 -luvuilla paljon huomiota. Koulussa oli puolapuut ja köydet, joita pitkin kiivettiin ylös. Keväisin ja syksyisin pelattiin pallopelejä. Lapset liikkuivat myös välituntisin ja Kosken koululla oli niin sanottu välituntilatu, jota lapset hiihtivät välituntien aikana. Lapset tykkäsivät hiihtämisestä ja sukset olivat siihen aikaan tärkein joululahja. Koulumatka kuljettiin jalkaisin, jotta maitopullo löi toiselta lavalta toiselle, ja vain harvalla oli pyörä.Koulun pihassa oli voimistelua varten paalu, jossa oli kiinni keinuja, ja jota lapset kutsuivat hullunmyllyksi.20 Oppilaiden tuli viedä koululle jauhoja ja perunoita. Esimerkiksi sota-aikana ja sen jälkeen oppilaan kotoa piti tuoda koululle perunoita. Jotkut oppilaat vetivät perunat koululle puukärryillä. Koulussa oli järjestysvuorot, ja kukin vuorollaan pyyhki taulun, soitti kelloa, kuori perunat ja kantoi puut sisään.21
Suupohjanpiirin kansakoulutarkastaja Arvi Pyhälä kävi tekemässä tarkastuksia myös Kosken koululla. Anja Mäkinen ja Aate Kankaanpää ovat kertoneet, että se oli sekä lapsille että opettajille jännittävä tilaisuus.22 Arvi Pyhälä oli vaikuttava persoonallisuus, joka jäi lasten mieleen. Havusen Aili on kertonut, että oppilaat olivat yhteiskoulussa 1920-luvulla kirjoittaneet vihkoihin Arvin vitsejä ja merkanneet vielä senkin, että millä kohdalla piti nauraa.23
» Kosken koulupiiri 1923
» Kosken koulupiiri 1931
Sota-aikana oli pula opettajista ja tarvikkeista
Sota-aika sekoitti normaalin järjestyksen kaikkialla, ja niin myös kouluissa, joita käytettiin muun muassa evakkojen majoituspaikkana tai muuna maanpuolustusta palvelevana tilana.
Sota-aikana Kosken koulu oli supistettu. Samassa luokkahuoneessa oli kolme luokkaa, ja samassa pulpetissa saattoi istua kolme lasta. Kouluissa tuli ahdasta, kun siirtolaislapset tulivat. Esimerkiksi Kosken koulussa veistosalista tehtiin luokka, ja höyläpenkit olivat pöytinä sekä ruoka haettiin porstuasta.
Koulussa oli sota-aikana pulaa myös opettajista, sillä miesopettajien piti olla sodassa. Opettaja otettiin usein sieltä mistä se saatiin. Esimerkiksi Ikkeläkosken Yrjö, joka oli kätevä käsistään, opetti pojille käsityötä.
Sota-aikana ja sen jälkeen kouluruoka oli vaatimatonta. Kouluruokana oli pääosin perunasoppaa, puuroa, velliä, ja hernekeittoa. Ruismarjapuuro oli kitkerää, kun siinä ei ollut lainkaan sokeria.24
Kosken koululaisia sota-aikana. Takaa Erkki Kalliomäki, Sauli Lehtimäki, Elo Anttila, Urho Samppala. Vasemmalta alarivistä: Aila Niemelä, Lea Yli-Havunen, Alli Rahikka, Helvi Rahikka ja Anja Piipari. Opettaja Terttu Rautio.
1950-luvulla koululla toimi soitinyhtye
1950-luvulla Kosken koululla opettivat Helvi ja Matti Panusalo. Helvi Panusalo (s.1912) toimi miltei 20 vuotta Kosken koulun opettajana. Helvi Panusalo oli Kosken koululle tulleessaan kokenut opettaja, joka oli opettanut ennen Koskea yhdeksällä koululla.
Helvi Panusalo oli syntyjään savolainen, ja hän on kertonut, että sopeutuminen pohjalaisiin maisemiin ja ihmisiin oli aluksi vaikeaa. Ihmiset juttelivat uusille tuttavuuksille vähemmän kuin savolaiset, ja murteesta oli vaikea saada selvää. Opettaja ei aina ymmärtänyt oppilaidensa puhumaa murretta. Helvi on kertonut, että ensimmäisellä käsityötunnilla eräs tyttö kysyi häneltä jotakin pärvöttämisestä, eikä Helvi tiennyt, mistä oli kyse.
Helvi Panusalo aloitti koulussa koulusoitinyhtyeen. Tämä oli ensimmäisiä Suomessa ja sai tukea myös Kauhajoen kunnalta. Yhtyeessä oli nokkahuilut, altto ja sopraano, ja opettaja säesti pianolla. Soitinyhtye vieraili maakuntaradiossa ja Porissa kansakoulujen suurjuhlilla.
Opettajat asuivat koulun päädyssä. Asunnossa oli olohuone, kamari ja keittiö. Kauhajoen kouluista ensimmäisenä Kosken koululle laitettiin sisävessa.25
Helvi Panusalo kertoo Kosken koulun koulusoitinyhtyeestä.
Kosken koulun oppilasmäärät ja lakkauttaminen
Koulun oppilasmäärä oli noussut 50:een 1910-luvulla ja vuonna 1917 koulupiirissä oli 65 kouluikäistä määrän noustessa tasaisesti ja etenkin 1950-luvulla, kun suuret ikäluokat alkoivat koulunkäynnin.
Kosken koulua kävi 40-luvun loppuvuosina samaan aikaan viidet kaksoset: Rintalat, Kytöharjut, Havuset, Seppälät ja Ojalat.26 Vuonna 1951 oppilaita oli jo 103. Nousu taittui 1950-luvun lopulla ja 60-luvulla kärsittiin jo paikoin oppilaspulasta.
Kosken koulu päätettiin lopettaa ja sen koulupiiri yhdistettiin Pukkilan koulupiiriin vuonna 1972, jolloin Kosken koulua kävi 33 oppilasta eli lähes sama määrä kuin koulun aloittaessa toimintansa 64 vuotta aiemmin. Kosken koulu oli vuosina 1958–1972 lakkautetuista kouluista suurin.
Koulukuvia Juupaluoman albumista.
Esa Kytöharju:
Kosken koulus oppii palio sellaasta,
mitei kaikis kouluus opikkaa
Kosken kansakoulu oli mahtava laitos, siä oppii palio sellaasta, mitei kaikis kouluus opikkaa. Teimmä itte joskus lukujärjestyksekki huutoäänestyksellä: ”Pesäpallua, pesäpallua, pesäpallua!” Nuori naisopettaja oli heleposti meirän kans samaa mieltä useen, varsinki keväällä, mutta sitä sei nähäny, kun Välimaan kohoralla ratkaasimma voittajan kivisotaa käymällä…
Mulloli siä alakoulus Taimi Koskensalon paimennettavana olles hyvä menetelmä saara ulukoläksyn kertomisehen tuumausaikaa, kum mä sanoon aina välihin: ”sitte …tuota…niin…”, ja jatkoon sitte vasta.
Lauloomma kaikki resipelit irti melekeen joka päivä: ”Mä Taimi olen Sun tarhassas” Kerran autoomma puiren viemises opettajan huushollihin niin, jotta kaikki pöyränaluusekki oli täynnä komeeta hellapuita…se kun ei havaannu tulla meille sanomahan, jottolis saanu jo lopettaa.
Lahja Yli-Korhonen kertoo kouluajan päiväkirjastaan
1 Kauhajoen koululaitos 48–50; Ruismäki 1987, 678–680; Tarinailta Hämes-Havusessa 17.11.2002. Timo Viertola; Aila Rintamäen haastattelu 2003.
2 KKA. Kosken kouluarkisto; Kauhajoen koululaitos 74; Jaakko Jyräkosken haastattelu 8.3.1994.
3 KKA. Kosken kouluarkisto.
4 Kauhajoen koululaitos, 75.
5 Aini Ratuksen haastattelu 9.3.1992.
6 Suupohjan Kaiku 29.6.1912.
7 Ruismäki 1987, 685–686.
8 Jaakko Jyräkosken haastattelu 8.3.1994.
9 Kauhajoen koululaitos, 69.
10 Yrjö Havusen haastattelu 15.1.2003.
11 Hilda Jyräkosken haastattelu 8.3.1994.
12 Aini Ratuksen haastattelu 9.3.1992.
13 Yrjö Havusen haastattelu 15.1.2003.
14 Wäinö Yli-Havusen päiväkirja.
15 Jaakko Jyräkosken haastattelu 8.3.1994.
16 Tarinailta Pukkilan koululla 23.1.2003. Kalervo Mäntylä; Lauri Yli-Havusen haastattelu 2003; Aila Rintamäen haastattelu 2003.
17 Kauhajoen joulu 1994, Aila Rintamäki.
18 Leo Kalliomäen haastattelu 11.3.2003.
19 Kauhajoen Joulu 1994, Aila Rintamäki.
20 Anja Mäkisen haastattelu 3.12.2002; Helvi Panusalon haastattelu 13.12.2002.
21 Anja Mäkisen haastattelu 3.12.2002; Aate Kankaanpään haastattelu 9.1.2003.
22 Anja Mäkisen haastattelu 3.12.2002.
23Aili Havusen haastattelu 25.4.1994.
24 Anja Mäkisen haastattelu 3.12.2002.
25 Helvi Panusalon haastattelu 13.12.2002.
26 Kalevi Havusen haastattelu 10.12.2002.