Tämä ohje on suuntaa-antava kokoelma ohjeista ja neuvoista hinausvuorolaiselle. Lista ei siis ole täydellinen vaan kertoo tehtävistä pääosin.

Valmistelut

Tule paikalle aamupäivällä hyvissä ajoin ja laitaa vehkeet hinauskuntoon. Kalustoa säilytetään lukkojen takana kerhotilan varustekaapissa ja osittain hallissa. Varustekaapissa ovat radiot, hallissa autot, antennit, hinausnarut yms. Kesällä aktiivisena hinauskautena hinausnarua säilytetään kelalla hinausuran länsipäädyssä vanerisen suojalaatikon alla. Katso alla tarkempia ohjeita.

Hae tarvittaessa bensaa kerhon luottokortilla.

Hinausten ajaksi on sovittu aikoinaan klo 11-17, jolloin on termiikkiä. Joissain tapauksissa oppilaat ja/tai uudet pilotit voivat haluta hinauksia ennen termiikkikelin heräämistä aamulla tai illalla kelin rauhoittumisen jälkeen. Tällöin oppilaat sopivat opettajansa kanssa aamu/iltahinauksista ja voivat pyytää hinaajaa paikalle normaalista hinausajasta poiketen. Näistä hinausajoista jne. voi sopia erikseen opettajan ja/tai uusien pilottien kanssa.

Hinaus

Hinaus tapahtuu normaalin hinaustavan (ks. LiT hinaustoimintaohje) mukaisesti. Kauhajoella hinausurana käytetään kiitoradan eteläpuolella olevaa hiekkatietä ja tarpeetonta liikennettä kiitoradalla ja sen läheisyydessä tulee välttää koska kentällä on myös vilkasta ultrakevyt- ja moottorilentokonetoimintaa. Lähettäjän toimii vuorollaan joku lentäjistä tai joku muu avustaja. Hinaaja voi sopia lentäjien kanssa tauoista tms. jotta kaikki ehtivät ruokailla jne. päivän aikana.

Kaikkiin hinauskaluston käyttöön ja toimintaan liittyvistä asioista saa lisätietoa ja apua vanhemmilta lentäjiltä, joten kannattaa kysyä jos ei tiedä. Kaikki kalusto ei käytännön realiteeteista johtuen ole aivan uunituoretta tai viimeisen päälle priimaa, mutta pyritään pitämään yhteisestä omaisuudestamme yhdessä hyvää huolta jotta itse asia, eli lentotoiminta sujuu mahdollisimman hyvin.

Matkalentäjien hakeminen ja päivän päättyminen

Jos joku lähtee matkalennolle tuolla aikavälillä, on hinaajan tehtävä hakea matkalentäjä pellosta pois tai sopia sijainen hoitamaan homma. Parhaimmassa/pahimmassa tapauksessa voi tulla pitkä ilta. Toisaalta hyviin tapoihin kuuluu, että haettavat tarjoavat hakijalle vähintäänkin pullakahvit...

Hinaajan tulee olla tavoitettavissa esim. matkapuhelimella. Fiksu matkalentoa aikova pilotti kysyy numeron hinaajalta aamulla ja tallettaa sen.

Matkalentäjä haetaan lentäjän autolla tai muutoin sovitaan kulujen maksamisesta. Jokaista lentäjää ei haeta erikseen vaan tehdään yksi hakureissu. Pellossa odotetaan!

Ennemminkin saa lähteä hakureissulle, kun sopii siitä kentälle jäävien kanssa ja klo 17 saa kelata hinausnarun ja viedä vehkeet halliin, ellei ole enää lentäjiä. Toisinkin saa sopia.

Aamulla ei tarvitse laittaa hinausvehkeitä valmiiksi, ellei ketään tule kentälle. Ja aiemmin saa tuossa tapauksessa poiskin lähteä. Normaalisti kannattaa kytätä keliä/lentäjiä n. 14-15 asti ja pitää senkin jälkeen puhelin auki jos lähtee pois.
Rikki menneet laitteet korjataan seuraavaa hinaajaa varten tai tiedotetaan kerhopalstalla, että joku on rikki.

Lähettäjän radio

Lähettäjää varten on kerhon varustekaapissa vanhan mallinen ilmailuradio, jossa ei ole kiinni akkua tai antennia. Lähettäjän radion akku (12V auton akku) on olkahihnalla varustetussa vanerisessa kantolaatikossa hallissa joko jossain autossa tai kuomullisessa lentokärryssä. Radion virtajohto on valmiiksi kiinni akkulaatikon kannen liittimessä. Lähettäjän radion antenni toimii samalla tuulipussin jalustana. Antenni on kiinnitettynä autonrenkaasta tehtyyn jalustaan ja antennin johdossa on liitin valmiina paikoillaan. Antenni/tuulipussia säilytetään hallissa.

Lähettäjän radio laitetaan toimintakuntoon siten, että antenni pystytetään lähtöpaikan läheisyyteen siten että tuulipussi on nähtävissä varsinaisen lähtöpaikan etusektorissa. Radion akkulaatikko sijoitetaan antennin viereen maahan. Akku kytketään radion kyljessä olevaan liittimeen ja antennijohto kierretään kiinni radion päällä olevaan liittimeen. Radion taajuus valitaan radion päällä olevilla numeropyörillä. Kauhajoen taajuus on 118.45 MHz ja taajuussäätimiin ei yleensä tarvitse koskea sillä tätä radiota ei yleensä käytetä muuhun kuin lähettämiseen. Lopuksi radio laitetaan odottamaan ensimmäistä lentoonlähtöä antenniin kiinnitettyyn valkoiseen lokeroonsa.

Ilmailuradiopuhelimenhoitajakurssi on kaikille lentäjille, hinaajille ja vakituisille avustajille enemmän kuin suositeltavaa. Ilmailumääräysten mukaan radiota saa käyttää ilmailutaajuuksilla vain ko. kurssin hyväksytysti läpäissyt henkilö.

Taittopyörä

Taittopyörä on kiinnitetty metalliseen putkijalkaan ja siinä on rautaketjut maahan ankkurointia varten. Taittopyörä sopii juuri ja juuri hinausauton kyytiin jolla se viedään paikalleen tuulen yläpuoliseen päähän hinausuraa. Taittopyörän putkijalkaa varten on molemmissa päissä kaksi valmista ankkurointipaikkaa jotka on merkattu pienillä lipuilla (nämä voivat ajoittain olla heinikon/risujen peitossa). Ankkurointipaikoista valitaan joko hinausuran oikealla tai vasemmalla puolella oleva paikka siten, että lentäjän irrottama ja tuulen mahdollisesti viemä hinausnaru laskeutuu hinausuran viereen estämättä hinausautolla ajamista. Eli esim. jos tuuli käy hieman koillisesta, niin se pyrkii painamaan hinausnarua irrotuksen jälkeen hinausuran eteläpuolelle, joten tällöin valitaan hinausuran itäpään oikeanpuolinen ankkurointipaikka.

Putkijalka työnnetään maassa olevaan kiinnitysputkeen ja jalan ankkurointiketjut kiinnitetään takana maassa oleviin teräslenkkeihin siten että ne ovat sopivan kireällä ja estävät taittopyörän jalan kohtuuttoman heilumisen.

Mikäli tuulen suunta muuttuu päivän aikana oleellisesti, voidaan taittopyörän päätä ja lähtöpäätä joutua muuttamaan.

Hinausnaru

Joskus aktiivisena lentokautena hinausnaru voi olla levitettynä valmiiksi hinausuran viereen. Yleensä se kuitenkin pidetään kelalla vanerisen suojakotelon alla.

Hinausnarun suojakotelo nostetaan pois kelan päältä ja sijoitetaan takamaastoon siten ettei se haittaa hinausautolla ajoa, lentoonlähtöjä tai laskeutumisia. Hinausnarun pää kiinnitetään hinausautoon ja naru vedetään hiljaisella nopeudella ajaen suoraan hinausuran toiseen päähän. Jos paikalla on muita avustaja, voi tämä valvoa hinauskelaa ja jarruttaa tarvittaessa sen pyörimistä kepillä tms. jotta vältetään narun sotkeutuminen.

Kun naru on suorana, tuulen alapuolinen pää kierretään taittopyörän läpi ja molempiin päihin kiinnitetään kaksoislaukaisunaru jarruvarjoineen. Kaksoislaukaisunaru-jarruvarjo yhdistelmää säilytetään normaalisti hallissa jossain hinausautossa tai peräkärryssä. Tämä kiinnitetään hinausnaruun ruuvattavalla metallisella lukkolenkillä.

Ennen hinauspäivän alkua, naru on hyvä koeponnistaa noin 120…130 kg voimalla. Koeponnistusta varten taittopyörän puoleinen pää solmitaan taittopyörän avulla kiinni ja narua vedetään hinausautolla toisesta päästä seuraten samalla vetopainemittarin lukemaa.

Jos hinausnaru katkeaa hinaaja vetää narun suoraksi siten, että päät ovat lähekkäin ja että narun voi näin korjata. Naru korjataan normaalilla jatkosliitoksella, ei solmulla. Narunjatkostyökalut tulee olla mukana hinausautossa ja opastusta narunjatkamiseen saa tarvittaessa vanhemmilta lentäjiltä.

Päivän loputtua hinausnaru kelataan takaisin kelalle. Kuivalla kelillä hinausnarun voi lauantain lentojen päätteeksi jättää myös levälleen jos lentotoiminta jatkuu sunnuntaina, jarruvarjo on kuitenkin syytä irrottaa aina päivän päättyessä. Myös ennen hinausnarun kelaamista jarruvaro-kaksoislaukaisu –yhdistelmä irrotetaan narun molemmista päistä. Hinauskela toimii siten, että hinausauton toinen vetävä pyörä ajetaan kelan rungossa olevien rullien päälle ja autolla ajetaan pienellä vaihteella ja kaasulla jolloin auton pyörä pyörittää rullia ja niiden kautta hinausnarun kelaa. Kelaamisessa on hyvä olla mukana avustaja joka ohjaa narua kelalle tasaisesti esim. puukeppiä käyttäen. Hinauskelan käytöstä saa tarvittaessa opastusta vanhemmilta lentäjiltä.

Jos havaitset hinauskalustossa puutteita tai vikoja, kerro niistä jollekin hallituksen jäsenelle jotta asialle voidaan tehdä jotain. Jos puutteet tai viat voivat aiheuttaa vaaratilanteen hinaajalle, lentäjälle tai sivullisille, ei hinaustoimintaa tule aloittaa ollenkaan ennen korjaavia toimenpiteitä!