etusivu riippuliito varjoliito koulutus yleistietoa yhteystiedot
  
 ETELÄ-POHJANMAAN LIITÄJÄT ry.

VARJOLIITO

Varjoliito on lentämistä keveimmillään. Varjoliitimellä lentäessä ihminen on todella ilmassa jossa vilvoittava tuuli hivelee kasvoja. Nopeudet ovat hiljaisia vain noin 30-40 km/h joten lentäessä ehtii todella nauttia maisemista. Hyvällä kelillä varjoliitimellä voidaan lennellä tuntikausia ja tehdä kymmenin kilometrien matkalentoja jopa ilman moottoria. Moottorivarjoliitimellä (=mova) lennetään aamuisin tai iltaisin, eli silloin kun ilma on tasaista ja tuuli leppoisaa. Tällöin movalla voidaan lennellä tuntikausia muutaman sadan metrin korkeudella ja katsella maisemia. Varjoliitimellä lennetään pääasiassa ns. matkalentoja, mutta taitojen karttuessa voi liitimellä tehdä erilaisia temppujakin. Varjoliitoa harrastetaan ympäri maailmaa ja siinä voi kilpaillakin aina MM-tasolle asti.

Varusteet

Varjoliidin ja varusteet painavat kokonaisuudessaan vain 15-20kg ja ne mahtuvat isoon selkäreppuun. Reppu mahtuu helposti pienenkin perhe- auton tavaratilaan, joten liikkuminen ja kuljetus ovat helppoja. Varjoliidin on laskuvarjoa muistuttava lentolaite, jonka siipi on erikoisvalmisteista kangasta. Lentäjä istuu mukavissa valjaissa siiven alla ja ne on kiinnitetty siipeen useiden punosten avulla. Punokset ovat kevlaria tms. erityisen kestävää materiaalia. Moottorivarjoliidossa moottori on kiinnitetty valjaisiin ja potkuri pyörii suojakehikon sisällä pilotin selän takana. Moottori painaa noin 20-35kg, mutta ilmassa painoa ei käytännössä huomaa. Itse siiven ja valjaiden/moottorin lisäksi varjoliitovarusteisiin kuuluvat mm. kypärä ja korkeusmittari. Kaikkea lentämiseen liittyvää myyvät mm. Petri Rantala (Paratronic), Arto Halttunen (Paramotor.fi) ja Jyrki Ala-Könni (Ideatuli).

Miten?

Varjoliitimellä noustaan lentoon joko rinteestä tai Suomessa yleisesti hinaamalla tai moottorilla. Hinaus tapahtuu kesällä yleisimmin autolla lentokentiltä ja talvella moottorikelkalla järven jäältä. Kun lentäjä on saavuttanut täyden hinauskorkeuden joka on yleisesti noin 300-600m, hän irrottaa hinausnarun hinauskytkimestä ja alkaa etsimään termiikkejä eli nousevia lämpimiä ilmavirtauksia. Lämmin ilma on ympäröivää ilmaa kevyempää, joten sen avulla voidaan nousta aina 1500-2000m korkeuteen saakka. Moottorilentäjä, eli paramotoristi voi nousta ilmaan moottorin avulla tasaiselta maalta, eli vaikkapa pellolta. Korkeusmittari auttaa lentäjää kertomalla nykyisen lentokorkeuden sekä sen nouseeko vai laskeeko liidin ilmassa. Rinnelentoa lennetään yleisesti ilman moottoria esim. Keski-Euroopan vuoristoisilla seuduilla, mutta myös Suomessa on tasaisuudesta huolimatta muutamia rinnelentopaikkoja.		 varjoliito1
Moottorivarjoliito, paramoottori

varjoliito2

 Varjoliitimellä lennetään yleisesti myös moottorin, eli paramoottorin avulla. Moottori on kiinnitetty valjaisiin lentäjän selkäpuolelle ja sen avulla voidaan nousta ylös tasamaalta ilman ulkopuolista apua. Moottoroitua varjoliidintä kutsutaan movaksi.

Moottorivarjoliidon suosio on lisääntyy Suomessa ja ympäri maailmaa kovaa vauhtia ja myös meidän kerhossamme on kymmeniä aktiivisia moottorilennon harrastajia sekä lajin opetusta.

Moottorilla lennetään yleensä silloin kun ilma on rauhallisempaa, eli esim. iltaisin kun termiikin ovat rauhoittuneet ja sillä voikin lennellä tuntikausia ja jopa satoja kilometrejä. Lajin suosion salaisuus on riippumattomuus muista ihmisistä, ei tarvita avustajia, vaan startti onnistuu esim. kotipellolta, jos sellaisen sattuu omistamaan.

Moottorivarjoliitoharrastukseen liittyy usein myös ilmavalokuvaus, ja useat kerhomme jäsenet esittelevät mielellään otoksia niin näillä kuin omilla sivuillaankin. Movalla onkin helppo valokuvata, sillä se lentää sopivan hitaasti ja 150-300m lentokorkeus on optimaalinen maisemakuvaukseen.

Missä?

Varjoliitoa harrastetaan Etelä-Pohjanmaalla yhdessä riippuliitoharrastajien kanssa samoilla lentopaikoilla. Lentämään pääsee käymällä kurssin joita järjestetään yleensä vuosittain alkaen syksyllä. Kurssiin kuuluu sekä teoriaa että 45 lentoa ja sen aikana lennetään kerhon koulutuskalustolla. Kurssin aikana ei siis tarvita vielä omia lentovälineitä. Kurssin päätyttyä on saavuttanut itsenäisen lentäjän, pilotin kelpoisuuden ja voi hankkia omat lentovarusteet.

Moottorivarjoliitäjät voivat lentää periaatteesta mistä tasaiselta pellolta tahansa maanomistajan luvalla. Movailijat kokoontuvatkin usein kesäiltaisin johonkin sopivaan paikkaan ja lentelevät paikallislentoa eri puolilla maakuntaa.

Lisätietoja varjoliidosta saa kerhomme yhteyshenkilöitä ja netistä esim. Suomen Ilmailuliiton nettisivuilta ja www.varjoliito.net. Voit myös tulla katsomaan toimintaamme kesällä viikonloppuihin esim. Lamminmaan lentokentälle Kauhajoelle tai jos näät moottorivarjoliitimen, niin seuraa mihin se laskeutuu ja käy juttelemaan!

Kauhajoen lentokenttä