Tutkiessamme Internetissä löytyneitä matematiikan sivuja totesimme, että pisimmällä teknologian hyödyntämisessä ollaan Australiassa ja USA:ssa. Tämä johtunee erialaisesta koulun toimintakulttuurista. Näissä maissa on totuttu käymään keskustelua avoimemmin kuin Suomessa. Meillä tuotettua materiaalia ei ole juurikaan saatavissa. Suomalaiseen koulukulttuuriin ei vielä kuulu ideoiden avoin jakaminen ja niistä keskusteleminen. Esille laitetaan mielellään vain täysin valmiita tuotoksia - jos niitäkään, sillä kolleegahan voi silloin käyttää samaa ideaa ihan ilmaiseksi.
Suomessa on kuitenkin parhaillaan menossa yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen vetämiä projekteja. Yksityisten ihmisten aktiivisuus (ainakin näkyvä) on ollut vähäisempää. Tietokoneita on kouluissa Suomessa melko paljon, mutta opettajien kouluttautuminen on jäänyt vähäiseksi. Taitojen puuttuminen aiheuttaa paradoksaalisesti muutosvastarintaa. Tämä koskee myös matematiikan opettajia, jotka hyvin usein opettavat myös tietotekniikkaa kouluissa.
Tiedossamme olevassa Etäkamu-projektissa pyritään tuottamaan interaktiivista matematiikan opiskelumateriaalia multimedian keinoin. Lukion opiskelumateriaalia muokataan Internetiin sopivaksi virtuaalilukioksi (Internetix). Matematiikan osalta on valmiina matematiikan jatkovalmennusmateriaalia. Opetushallituksen tuella on käynnistetty myös Etälukio-projekti, jossa on mukana aikuislukioita Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Savosta.
Opettajan työnkuva muuttuu huomattavasti verrattuna perinteiseen luokkaopetukseen. Hänestä tulee valmistelija, oppimistilanteen seuraaja ja ohjaaja sekä ohjelmistojen käytön opastaja. Olennaista on, että painopiste siirtyy opetustilanteen ja tehtävien valmisteluun. Toisaalta opettaja joutuu samalla miettimään, miten tehtävien käsitteet ja sisältö voitaisiin parhaiten opettaa.
Korkeakouluopiskelijoiden tekemät kokeilut osoittavat, että opiskelutilanne muuttui huomattavasti vuorovaikutteisemmaksi ja opiskelijat keskustelivat tehtävien ratkaisemisesta sekä luennoilla epäselviksi jääneistä asioista vilkkaasti. Teoreettiset tehtävät eivät tuntuneet liian vaikeilta, koska ne oli vihjeistetty. Ideoiden kokeilua pidettiin tärkeänä oppimisen kannalta. (Kokemuksia Matriisilaskennan hypermediakurssista)
Teknologia antaa hyvät välineet ja materiaalia löytyy runsaasti matematiikan opetukseen. Ensin pitää kuitenkin olla tarve ja selvä käsitys siitä, mitä halutaan tehdä. Pitää ottaa huomioon myös ryhmän lähtökohdat, sillä kaikki eivät halua työskennellä tietokoneella. Tämä oikeus pitää tietenkin olla myös opettajalla. Yleensä vedotaan teknisiin vaikeuksiin, joita emme halua kiistää. Kokemuksemme mukaan oppilaat eivät odotakaan opettajan osaavan kaikkea uudessa ympäristössä. Olemme myös havainneet, että tekniset vaikeudet väistyvät nopeasti teknologian kehittyessä. Jo nyt voidaan toimia varsin hyvin.
Perinteisen tiedon ja kulttuurin välittämisessä perinteinen koulu on erinomainen. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa tarvitaan myös täysin toisenlaisia taitoja. Tiedon hankinnassa ja itselleen hyödyllisen tiedon valinnassa tarvitaan harjoitusta, johon Internet antaa hyvän ympäristön.
Suomessa ei löytynyt oman kiinnostuksemme mukaista ja jäsenneltyä matematiikan arkistoa, josta olisi helposti löydettävissä materiaalia opetukseen. Tutkiessamme Internetin sivuja kokosimme vähitellen materiaalia, josta olemme eniten kiinnostuneita. Eniten hämmästytti ja ihastutti fraktaaligeometrian filosofinen osa. Tämän jälkeen ei kukaan voi sanoa meille, että matematiikka olisi tylsää ja väritöntä. Ainakaan se ei ole pelkkää kaavojen ulkoa opiskelua!
Pyydämme palautetta työstämme, korjausehdotuksia, lisämateriaaliehdotuksia ja muita ideoita.
Laita viestisi osoitteeseen: manuutti@kauhajoki.fi
tai kanuutti@kauhajoki.fi
Kauhajoella 18.5.1997 Marjo Nuuttila Kari
Nuuttila