Pyynikin reissu 14.7.2010
Olen ruukannut joka kesä käydä kerran pari Pyynikin tiistaikokoontumisessa tapaamassa tuttuja.
Nykyään Pyynikin kokoontuminen on aikalailla kuihtunut ja väki on siirtynyt pääosin Mustalahdelle,
missä kannattaa käydä samalla reissulla. Oleellista ellei jopa tärkeintä Tampesterin reissussa
(kuten muissakin moottoripyörällä tehdyissä) on itse matka, joka voi tapahtua pehmeässä hiekassa
Hämeenkankaan enduroparatiisissa taikka mutkaisia asfalttiteitä kierrellen.
Jos aikaa on, niin muitakin vaihtoehtoja löytyy.
Lähdimme matkaan kolmen pyörän joukkueella jo hyvissä ajoin iltapäivällä hirviässä helteessä.
Koska kahdessa muussa ratsussa oli sileäkuvioiset kumit, matka suuntautui kestopäällystetyille teille. Mikäpäs siinä.
Ensin kurvailtiin Parkanon kautta Kuruun ja sieltä Muroleen kanavalle kaffille. Kanavalla näimme
sisävesilaivan menevän suluista ja jouduimme sitä vähän odottelemaankin.
Laivan mentyä ja tien auettua ajelimme hienoa mutkatietä Kapee-nimisen paikan kautta järven itärantaa alaspäin.
Terälahdelta tultiin pieni pala isompaa tietä Tamperetta kohti, kunnes Kämmenniemen jälkeen kurvattiin
Viitapohjan suuntaan. Hikeä pukkasi pintaan aika lailla elohopean kivutessa liki 30 asteen lukemiin,
joten Viitapohjassa piipahdimme uimassa. Siellä Näsijärven Paarlahden perimmäisessä pohjukassa on
erinomainen uimaranta.
Uinti virkisti ja mutkajuhlat jatkuivat Viitapohjasta Aitolahteen asti, minkä jälkeen alettiinkin olla
Tampereen puuronsilmässä. Siellä pysähdyttiin ensin Mustalahteen, missä oli pyöriä parkkipaikka täynnä. Aikamme tuolla
ihmettelimme menoa ja kurvasimme sitten Pyynikin tornille. Sielläpä ei ollut kuin muutama mopo, mutta
munkkikahvit maistuivat yhtä hyvältä kuin ennenkin, kun mäki oli tupaten täynnä pyöriä.
Kotimatkalla poikettiin ensin grillillä Nokian keskustassa ja sitten siirrytiin mutkateille ajaen reittiä Salmi - Suodenniemi -
Lavia - Pomarkku - Leväsjoki - Lauttijärvi - Isojoki - Kauhajoki. Ihan loppumatkasta alkoi taivaalle kertyä tummia pilviä
ja vähäsen piskottelikin. Juuri kun päästiin kotiin, niin taivas repesi.
|