Kesäkuun alussa oli muutama päivä vapaata, joten suuntasin Lakun etunakin pohjoista kohti. Päivä perilläoloa ja 2 päivää ajamista on ihan hyvin balanssissa moottoripyörällä, kun matka-aikakin on laatuaikaa. Päivän kun välillä kalastaa ja saunoo, voi reippain mielin lähteä paluumatkalle. Yksin ajellessa on se hyvä puoli, että ajonopeus, aikataulu ja reitin syvyys ovat täysin itsestä ja omista fiiliksistä kiinni.

Koska päivä on kuitenkin lyhyt, en koko matkaa voinut soralle suunnitella. Ähtäristä Karstulaan oli soraa, sieltä Pihtiputtaan kautta Kiuruvedelle pääosin pieniä asfalttiteitä. Vuolijoelle ajelin soraa pitkin, ja sitten saikin huilata Manamansalon lossilla. Manamansalossa tein pikku hiekkatielenkin ja Ristijärvelle löytyi hieno mettäreitti Uuran kautta. Ristijärveltä Hyrynsalmelle ajelin pienempää 8890-tietä vitostien sijaan, sitten kurvasin Vonkan kautta (Siellä oli Kontio -96) pienille poluille ja edelleen Aittokosken voimalaitoksen alapuolisen kanavan rantapoluille. Voi että mitä dyynejä ja hiekkapolkuja! Suomussalmella totesin kellon olevan niin paljon, että Kiantajärven itäpuolen hiekkatiet sekä perinnereitit rajan pinnassa Pikkaraisesta ylöspäin täytyy jättää ajamatta, ja päästelin vitostietä suoraan Kuusamoon, naru kiriällä ja kierrokset vetoalueella.

Mökillä kalaonni suosi. Kesäiltana erämaajärvellä soudellessa mieli lepää.

Paluumatkalla seikkailin ensin Yli-Kitkan eteläpuolisessa hiekkakankaassa mennen sieltä jostain Kouvan ja Yli-Livon kautta Pudasjärvelle. Taipaleenharjulta oikasin Hetekylään, sieltä Pikku teitä Sanginjoki, Tyrnävä, Paavola ja Lampinsaari. Tiellä nro 86 (Oulu-Ylivieska) kantturalla ajava motoristikollega tuli autolla vastaan, mutta en itse sitä huomannut. Oulaisten Nesteelle pysähdyin soittamaan pari puhelua ja huomasin tekstiviestin tulleen. Oulaisista seikkailin Alavieskan ja Raution kautta Kokkolaan kahville velipoijan luo. Sieltä etelään päin isoa tietä mennessä törmäsin pahaan ruuhkaan Kovjoen paikkeilla, joten etsin Ozista oikotien Alahärmään Markbyn ja Pelkkalan kautta. Olipa mahtavan mutkaisia sorapaanoja! Härmässä hämärässä kävin vielä katsastamassa Knuuttilanraitin, ja sittenpä pitikin paahtaa isoa tietä nopsaan kotia.

Antoisa reissu: Savustettua haukea, soraa, erämaatunnelmaa rajan pinnassa, soraa, kuuma sauna, riittävästi ajamista, soraa, kuraa ja uusia reittejä!