Copyright (c) by Markku Yli-Pentilä 1998 - kaikki oikeudet pidätetään
Sinä hankit jostain siemeniä ja pistit ne multaan toivoen että niistä kasvaisi puu.
Sinä odottelit ja odottelit puun kasvamista, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Tulit siitä surulliseksi ja hankit uusia siemeniä, pistit ne m ultaan ja odotit että niistä kasvaisi puu. Jotain alkoikin itää ja kasvaa, sekä voimistua. Se oli merkittävä puu, koska se ymmärsi sinun puheesi. Se kuunteli lehdet hiirenkorvilla, vaikka se oli vasta nin pieni. Se välitti rauhoittavat ja vakaat ajatuksensa sinulle telepaattisesti, koska sillä ei ollut äänihuulia ja se ei osannut puhua. Jollakin tapaa se onnistui lohduttamaan sinua aina. Eräänä päivänä sinun puusi oli yhtäkkiä poissa. Se ei kuollut vanhuuteen; joku ohikulkija oli katkaissut sen jonkin vedonlyönnin seurauksena. Tulit hyvin suruliseksi etkä enää koskaan halunnut puuta, koska se oli se ainoa ja oikea puu joka sinulla olisi pitänyt olla. Niinpä et ostanut enää koskaan uusia siemeniä. Ostit sen sijaan pienet urut ja kasan lehtiöitä ja paperia. Toivottavasti ne eivät koskaan kuole.
Voit lähettää tekijälle palautetta sähköpostitse tai täyttää allaolevan lomakkeen.